keskiviikko 9. marraskuuta 2016

MARRAS- JA JOULUKUUN TÄHTITAIVAS

Niin vain tämäkin blogi viettää ensimmäistä vuosipäiväänsä. Päivityksiäkin olen saanut aikaan jopa lähes viikottain. Kävijöitä on tilastojen mukaan ollut jo lähes 2 000, jota pidän ihan kohtuullisena määränä marginaalinen aihepiiri ja ”markkinoinnin olemattomuus” huomioon ottaen. Ensimmäisen vuoden aiheet ovat kulkeneet hyvin pitkälle aurinkokunnan kappaleiden ja tapahtumien merkeissä. Avaruuden suunnattomuuden vuoksi tämä on kuitekin ollut vain pintaraapaisua kaikkeen mahdolliseen mistä voisi kirjoittaa. Jatkoa siis seuraa..., mutta vasta pienen tauon jälkeen, sillä pienen talviloman kunniaksi poistun pariksi viikoksi pois tietokoneen ääreltä. Seuraavaa päivitystä pitänee siis odottaa marras-joulukuun vaihteeseen. Vielä kuitenkin nopea katsaus siihen, mitä taivaalta kannattaa loppuvuoden aikana katsella, jos vain sää antaa siihen mahdollisuuden.

Kun taivas on pilvessä, täytyy kuvaamista harjoitella muiden kohteiden kanssa. Aurajoki, Turku, 8.11.2016.

Kuu loistaa tietysti taivaalla aina kuten ennenkin. Tarkka täysikuun hetki on loppuvuoden aikana 14. marraskuuta kello 15:52 ja 14. joulukuuta kello 02:06. Uusikuu on puolestaan 29. marraskuuta kello 14:18 ja 29. joulukuuta kello 06:53. Kuu on lähellä Venusta illalla 3. joulukuuta, lähellä Marsia illalla 5. joulukuuta ja lähellä Jupiteria aamulla 23. joulukuuta.
Auringon osalta voisi tietysti mainita, että päivä on lyhimmillään 21. joulukuuta, jolloin on talvipäivänseisaus. Virallisesti Aurinko käy ratansa alimmalla tasolla tuona päivänä kello 12:44. Tämän jälkeen se alkaa jälleen hitaasti nousta korkeammalle.

Kuu on aina mielenkiintoinen kohde kuvattavaksi ja katseltavaksi. Kevola, Paimio, 8.3.2014.

Planeetoista näkyvät loppuvuodesta Venus, Mars, Jupiter, Uranus ja Neptunus.

Planeetoista kirkkain, Venus, ilmestyy marraskuun loppupuolella matalalle etelätaivaalle heti Auringon laskeuduttua. Joulukuun aikana se kohoaa iltataivaalla yhä korkeammalle ja näkyy esimerkiksi joulun ja uuden vuoden tienoilla kirkkaana etelässä. Samalla Venus lähestyy Marsia, joka niin ikään näkyy iltaisin auringonlaskun jälkeen etelässä. Mars on selvästi Venusta himmeämpi. Joulukuun loppupuolella molemmat planeetat ovat Etelä-Suomesta katsottuna jo 15-20 astetta horisontin yläpuolella. Venuksen kirkkaus on tällöin – 3.90 magnitudia ja Marsin + 1.00 magnitudia.

Jos taivas selkenee, ilmestyy Venus jälleen pitkästä aikaa näkyviin iltataivaalle. Kevola, Paimio, 7.5.2015.

Jupiter näkyy puolestaan mainiosti aamutaivaalla loppuvuoden ajan. Marraskuussa se on vielä hieman ennen auringonnousua melko matalalla kaakossa, mutta joulukuussa se ehtii ennen aamun valkenemista jo melko korkealle eteläiselle taivaalle. Jupiter sijaitsee Neitsyen tähdistössä ja kohoaa parhaimmillaan Etelä-Suomessa hieman yli 20 asteen korkeudelle horisontista. Jupiterin kirkkaus on joulukuun lopulla – 1.50 magnitudia.

Uranus ja Neptunus näkyvät loppuvuodesta iltataivaalla. Juuri ja juuri paljain silmin erottuva Uranus sijaitsee Kalojen tähdistössä ja Neptunus puolestaan Vesimiehen tähdistössä melko lähellä Marsia. Molempien etsimiseen kannattaa käyttää kiikareita ja hyvää tähtikarttaa.

Tarkemmat etsintäkartat ja tietoa taivaankappaleista löytyy myös Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Loppuvuodesta taivaalla näkyy myös muutamia suhteellisen kirkkaita asteroideja. Tällä hetkellä näistä kirkkain on (1) Ceres, joka näkyy etelässä Valaskalan tähdistössä marras- ja joulukuussa. Sen kirkkaus on parhaimmillaan + 7.60 magnitudia marraskuussa, mutta se himmenee joulukuun loppua kohti mentäessä + 8.50 magnitudiin. Asteroidi (4) Vesta on puolestaan kirkastumassa vuoden loppua kohti mentäessä. Se sijaitsee Kravun tähdistössä ja näkyy parhaiten keskiyön jälkeen. Sen kirkkaus on marraskuun alkupuolella vielä + 7.70 magnitudia, mutta se kirkastuu joulukuun loppuun mennessä + 6.8 magnitudiin. Muita melko kirkkaita loppuvuoden asteroideja ovat esimerkiksi (18) Melpomene Valaskalan tähdistössä ja (79) Eurynome Oinaan tähdistössä.

Asteroidien etsimisessä voi käyttää apuna Heavens-aboven sivustoa ja sen etsintäkarttoja. Sivuilta löytyy myös lisää asteroideja etsittäväksi.

Loppuvuoden aikana ei taivaalla ole edelleenkään näkyvissä kirkkaita komeettoja. Kiinnostavin näistä on komeetta C/2015 V2 (Johnson), joka liikkuu hitaasti Ison Karhun ja Ajokoirien tähdistöjen välissä Otavan kauhan alapuolella. Komeetta ei kuitenkaan ole vielä kovin kirkas, vaikka se saattaakin saavutttaa + 10 magnitudin rajan vuodenvaihteen tienoilla. Muutamia valokuvia siitä on jo nähtävissä esimerkiksi Taivaanvahdin havaintotietokannan sivuilla.


Kevät näyttää, kehittyykö komeetta Johnsonille myös samanlaista kaunista pyrstöä kuten tässä kuvassa esiintyvälle Lovejoylle. Kevola, Paimio, 7.2.2015.

Joulukuun puolivälin tienoilla voi jälleen nähdä tavallista enemmän tähdenlentoja, kun vuoden parhaimpiin kuuluva geminidien meteoriparvi on aktiivisimmillaan. Maksimin ennustetaan olevan 14. joulukuuta, jolloin voi nähdä jopa 70 meteoria tunnissa. Geminidit ovat usein melko hitaita ja kirkkaita. Maksimin aikaan on kuitenkin juuri täysikuu, joka varmasti haittaa tähdenlentojen näkymistä. Toisen tunnetun meteoriparven, Leonidien, maksimi on 17. marraskuuta. Leonidit tunnetaan erityisesti toistuvista meteorimyrksyistään, jotka esiiintyvät noin 33 vuoden välein. Viimeisin niistä oli vuosina 2001 ja 2002, joten nyt meteoreja esiintynee vain normaali määrä eli noin kymmenen kappaletta tunnissa. Kuu haittaa myös Leonidien havaintoja.

Kuvat: © Jani Laasanen